Laadunvarmistus on meille erittäin tärkeä asia. Haluamme tehdä ruiskubetonoimalla laadukasta ja kestävää lopputulosta. Jos laadunvarmistuksesta ei huolehdita, voi seurauksena olla betonin halkeilua, ruiskubetonin irtoamista pohjastaan tai lujuus kehity odotusten mukaan.

Laadukkaan lopputuloksen tärkeitä osia ovat ruiskubetonoinnin alustan valmisteluun ja jälkihoitoon liittyvät työt, joista olemme kertoneet tarkemmin aiemmassa blogissamme.

Tarkistamme suunnitelman

Ruiskubetonoinnin laadunvarmistus alkaa suunnitelmavaiheessa. Meillä on vuosikymmenten vahva kokemus ruiskubetonoinnista, joten osaamme suositella tai valita ruiskubetonointiin oikeat menetelmät ja työtavat.

Olemme tarvittaessa käyneet tarjouspyyntövaiheessa suunnittelijoiden tai tilaajan kanssa keskusteluja esimerkiksi valittuun menetelmään tai materiaaliin liittyen, jos olemme kokeneet, että suunnitelman mukaan toimien emme pääse laadukkaaseen lopputulokseen. 

Toimimme asiakkaan parhaaksi. Lähtökohtamme on, että asiakas saa aina parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Työmaalla tarkastamme valmistelut

Työmaalla laadunvarmistukseen kuuluu tarkistaa, että alusta on valmisteltu suunnitelmien mukaisesti. Yleensä ruiskubetonointi vaatii sen, että alusta karhennettu, pesty ja kasteltu. Pääsemme työhön käsiksi nopeammin, jos alusta on valmisteltu oikein.

Tarvittaessa teemme toki myös alustan esivalmistelut, mutta niistä tulee sopia etukäteen, jotta työn eteneminen ei hidastu.

Lisäksi tarkistamme telineet, että niiden puolesta hyvä lopputulos on mahdollinen. Telineiden pitää olla tukevat, sopivalla etäisyydellä ja niiden pitää mahdollistaa kohtisuora ruiskuttaminen.

Ruiskutus ja testaaminen

Kuivaruiskutekniikassa ruiskuttaja osallistuu betonimassan valmistamiseen sekoittamalla lopullisen vesimäärän suuttimella juuri ennen kuin se törmää betonin pintaan. Vesimäärän pitää oikea, jotta betonimassa kokonaisvesimäärä on suositusten mukainen.

Näytteillä varmistamme, että valmiin betonimassan vesimäärä on oikea. Testejä tehdään tarpeen mukaan. Ruiskutetusta pinnasta otetaan näyte, joka punnitaan, kuivataan mikroaaltouunissa ja punnitaan uudestaan. Näin saamme laskettua betonimassan vesi/massa-suhteen.

Lisäksi rakenteesta tehdään koekappale, yleensä 60x60x12 senttimetrin kokoinen laatta, joka säilytetään samassa paikassa kuin ruiskubetonoitu kohde. Kun sovittu aika on kulunut, koelaatasta porataan koekappale, jolle tehdään puristuslujuustesti. Näin saadaan varmistettua, että ruiskutetun betonin lujuus täyttää sille annetut vaatimukset.

Rakenteesta voidaan myös porata kappaleita, joista voidaan tarkastaa vetolujuuksia. Nämä kokeet tehdään parin viikon kuluttua ruiskutuksesta. Silloin rakenteen tartuntalujuus on kehittynyt ja jännityslujuus lauennut.

Myös rakenteen pakkasenkestävyys ja vesitiiviys voidaan tarvittaessa mitata.

Kohteen suunnittelija määrittää, mitä jälkikokeita tehdään. Jos suunnitelmissa ei ole ollenkaan kokeita, osaavat monet tilaajamme jo pyytää niitä. Meillä on myös tapana kysyä, mitä kokeita tilaaja haluaa. On pieni vaiva tehdä kokeet, joiden avulla laatu on helppo varmistaa.

Valitse taitavat ammattilaiset

Laadun kannalta tärkeää on myös tekijöiden ammattitaito. Ruiskubetonointiin korjausrakentamisessa ei ole varsinaista koulutusta. Me olemmekin itse kouluttaneet työntekijämme ruiskubetonoinnin saloihin.

Hyvällä ruiskubetonoijalla pitää olla tiettyjä ominaisuuksia. Esimerkiksi hänellä täytyy olla hyvä syvyysnäkö. Pinnasta halutaan mahdollisimman tasainen, jottei pintakäsittely ole liian työlästä.

Lisäksi ruiskuttajalla pitää olla yleistä hahmotuskykyä, jotta hän pystyy kohdistamaan ruiskutuksen oikeaan kohtaan ja tunnistamaan erityiset kohteet.

Myös hyvää kuntoa tarvitaan, jotta ruiskutussuunta pysyy oikeana. Pyrimme ruiskuttamaan aina kohtisuoraan kohteeseen nähden. Jos kulma kääntyy vinoon, tartunta huononee ja hukkaroiskeen määrä nousee eli laatu ei ole paras mahdollinen.

Dokumentointi laadunvarmistuksessa

Dokumentointi on tärkeä osa laadunvarmistusta. Usein sopimukseen on kirjattu, millaista dokumentointia täytyy tehdä. Meidän toimintatapaamme kuuluu tehdä itsenäisesti tarkat dokumentoinnit. Sen ansiosta on helppo palata tarvittaessa myöhemmin työsuoritukseen.

Ruiskubetonoinnin dokumentoinnissa kirjataan ylös ainakin:

Dokumentoinnin tavoitteena on laittaa muistiin kaikki sellaiset asiat, jotka voivat vaikuttaa valmiin työn laatuun. Jos ongelmia syntyy, voimme selvitellä dokumentoinnin avulla mahdollisia syitä siihen.

Laadunvarmistussuunnitelma

Laadunvarmistussuunnitelma on dokumentti, joka käydään työsuunnitelman ohessa ennen työn aloittamista.

Laadunvarmistussuunnitelmassa käydään läpi:

Suosittelemme erittäin vahvasti asiakkaitamme pitämään huolta ruiskubetonoidun pinnan jälkihoidosta. Sen laiminlyönnillä laadukkaimmallakin tavalla tehty ruiskubetonointi voidaan tuhota.

Teollisuudessa käytettävät betonirakenteet ovat usein kovilla, sillä niihin kohdistuu sekä mekaanista että kemiallista rasitusta.

Mekaanista rasitusta syntyy mm. siitä, kun painavat koneet ovat käynnissä tai liikkuvat tiloissa. Koneiden liikkuminen toistuvasti samoja reittejä pitkin tai niiden aiheuttama tärinä synnyttävät rasitusta betonirakenteille. Myös erilaisten materiaalien siirtelyt tai nesteiden virtaukset aiheuttavat mekaanista kulumista betonirakenteille. 

Kemiallinen rasitus syntyy muun muassa erilaisten happamien tai emäksisten nesteiden tai aineiden vuoksi. Prosessissa väistämättä kemikaaleja roiskuu tai vuotaa, ja betoniin imeytyessään ne aiheuttavat betonirakenteiden rapautumista. Moniin kohteisiin kohdistuu voimakasta kemiallista ja mekaanista rasitusta, jolloin rakenteiden korjaustarve on normaalia suurempi.

Korjaukset seisokin aikana

Suurin osa korjauksista täytyy tehdä seisokin aikana, sillä varsinkin prosessiin liittyvät säiliöt ja muut rakenteet ovat tuotannon aikana käytössä.

Tyypillisesti korjataan vain kriittisimmät kohdat, se mikä on pakko. Samaa rakennetta voidaan korjata seuraavassa seisokissa lisää. Kustannustehokkainta olisi toki tehdä kohteet kerralla kuntoon, mutta aikataulut pakottavat usein osittaiseen korjaamiseen.

Korjausvalu vai ruiskubetonointi?

Ruiskubetonoinnilla on useita etuja teollisuuden korjauskohteissa käytettäväksi.

Nopeus on ruiskubetonoinnin merkittävimpiä etuja teollisuuden korjauskohteissa. Usein korjaukset tehdään tehtaan seisokin aikana, ja tekemiset täytyy suunnitella, aikatauluttaa ja valmistella hyvin, jotta aikataulu pitää.

Ruiskubetonoinnista tekee korjausvalua nopeamman se, ettei ruiskubetonoinnissa tarvitse tehdä muotteja. Pyöreiden tai soikeiden säiliöiden kohdalla tämä on erityisen kätevää, sillä pyöreisiin rakenteisiin ei löydy valmiita muotteja.

Myös betoniholvin alapinnan korjaukseen ruiskubetonointi on oikeastaan ainoa järkevä korjaustapa.

Tällöin ruiskubetonoimalla saadaan sekä parempi että nopeampi lopputulos kuin korjausvalulla. Lisäksi ruiskubetonoinnissa jo työtä tehdessä voidaan varmistaa, että korjaus onnistuu toivotulla tavalla. Korjausvalun onnistuminen paljastuu vasta, kun muotti on purettu. Pohjatyöt ovat pitkälti samanlaiset molemmissa tavoissa.

Turvallisuus ja toimintavarmuus tavoitteena

Rakenteiden korjaus on tärkeää monesta syystä. Kunnossa olevat betonirakenteet lisäävät teollisuuslaitoksen turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Esimerkiksi tehdasrakennusten rakenteiden kestävyys on koetuksella niin prosessissa syntyvien höyryjen aiheuttaman kemiallisen rasituksen kuin painavien laitteiden aiheuttaman mekaanisen rasituksen vuoksi.

Korjaus kannattaa tehdä ennen kuin rakenteet pääsevät pettämään aiheuttaen vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle tai katkoksia tuotantoon.

Hyvässä kunnossa olevat rakenteet ovat välttämättömiä myös ympäristön kannalta. Useiden betonisten rakenteiden tehtävänä on pitää haitalliset aineet siellä, missä niiden kuuluukin olla. Halkeamat esimerkiksi kanaalirakenteessa voivat johtaa haitallisiin päästöihin maaperään.

Prosessien sujuvuuden kannalta on lisäksi tärkeää, ettei betonirakenne pääse rapautumaan. Jos rapautuneen betonin paloja pääsee kulkeutumaan prosessiin, ne voivat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

Korjaussuunnitelma kannattaa tehdä

Mistä tietää, että on aika korjata teollisuuden betonirakenteita? Rakenteita täytyy tarkkailla säännöllisesti. Mitään tiettyjä aikamääreitä ei voida antaa, sillä korjausväli riippuu paljon alkuperäisen rakentamisen laadusta ja rasituksen määrästä.

Myös se vaikuttaa, onko rakenteen mitoitus sopiva. Jos esimerkiksi liuotinsäiliöt ovat kapasiteettiin nähden liian pienet, ne joutuvat kovemmalle rasitukselle ja kuluvat sekä rapautuvat nopeammin.

Prosessiin kuuluvien rakenteiden kuntoa kannattaa tarkastella yleensä seisokin aikana. Viisasta olisi tehdä korjaussuunnitelmat pitkälle aikavälille ja tarkkailla jatkuvasti rakenteiden kuntoa. Näin korjaustarve ei tule yllättäen.

Yhden seisokin aikana voidaan tehdä vain rajallinen määrä korjauksia, ja ne kannattaa tehdä juuri kohteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Näin säästetään sekä aikaa että rahaa.

Meillä Betolalla on vahva kokemus teollisuuden korjauksista. Ota meidät mukaan jo teollisuuden kohteiden korjausten suunnitteluun. Osaamme suositella sopivia korjausmenetelmiä, joiden ansiosta seisokki saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ja teollisuuskohteen toimintavarmuus pysyy parhaalla tasolla.

Betoninen maantiesilta on kovassa käytössä ja alttiina sekä sään että suolojen aiheuttamille vaurioille. Sillan korjaus tulee tarpeeseen. Ruiskubetonointi on hyvä tapa korjata betonisia siltoja, sillä yleensä vauriot syntyvät sillan betonirakenteiden pintakerroksiin ja rajatuille alueille.

Ensimmäisenä vaurioituvat yleensä sillan pystyrakenteet, kuten pilarit, etumuurit, siipimuurit ja reunapalkit, joiden pintaa mm. tiesuola syövyttää. Talvella teitä suolataan eikä suolaveden roiskumista betonirakenteisiin voida yleensä estää.

Suolavesi itsessään vaurioittaa betonirakennetta, sillä kloridien tunkeutuminen betonin sisään aiheuttaa betoniterästen ruostumisen ja sitä kautta betonin rapautumisen. Kloridien tunkeutumista betonin sisään helpottavat betonissa mahdollisesti olevat halkeamat.

Suuri määrä isoja halkeamia nopeuttaa kloridien tunkeutumista betoniin, raudoitteiden ruostumista ja betonin rapautumista. Lisäksi keväällä ja syksyllä vuorotellen pakastuva ja sulava halkeamissa oleva vesi murentaa vähitellen betonipintaa.

Tämän vuoksi halkeamien korjaus ajoissa on tärkeää, sillä se pidentää betonirakenteen elinikää.

Betonin karbonatisoituminen ruostuttaa terästä

Myös betonin karbonatisoituminen aiheuttaa betonissa olevien terästen ruostumista. Betonin korkea alkalisuus suojaa betonirakennetta vahvistavia teräksiä, mutta ajan myötä ilman hiilidioksidi reagoi betonin kalsiumhydroksidin kanssa muodostaen neutraalia kalsiumkarbonaattia, eli betoni neutraloituu.

Karbonatisoituminen etenee betonin pinnasta hitaasti syvemmälle betoniin. Etenemisnopeuteen vaikuttaa betonin tiiveys, johon taas vaikuttaa betonin vesi/sementtisuhde.

Kun karbonatisoituminen saavuttaa teräksen, teräs alkaa ruostua, betoni murenee teräksen kohdalta ja ruoste tulee näkyville aiheuttaen sekä rakenteellisia että visuaalisia haittoja.

Vanhoissa betonirakenteissa terästen ruostumisongelmaa aiheuttaa myös terästen suojaetäisyyksien puutteet. Aivan betonin pinnassa olevat teräkset ruostuvat nopeasti, koska karbonatisoituminen ja kloridit pääsevät niihin käsiksi helposti.

Tämän vuoksi myös raudoitteiden suojaetäisyydet ovat erittäin tärkeitä, sillä oikein suunniteltu ja rakennettu betonirakenne kestää ongelmitta suunnitellun käyttöikänsä.

Täsmäapua sillan korjaukseen

Ruiskubetonointi sopii hyvin molempien edellä mainittujen ongelmien korjaamiseen. Sillä saadaan aikaan uusi, ohut pintakerros vaurioituneeseen kohtaan. Tarvittaessa ruiskubetonointi voidaan tehdä myös pienille alueille paikkaruiskutuksena.

Ruiskubetonoimalla voidaan tehdä paksujakin korjauksia, mutta parhaimmillaan se on noin 20–80 mm paksuisissa korjauksissa. Laaja-alaisissa ohuissa (<50 mm) kerrospaksuuksissa se on ainoa luotettava korjausmenetelmä, varsinkin ala- ja pystypintojen korjauksissa.

Ruiskubetonoimalla tehdyn pintakerroksen täytyy kuitenkin olla riittävän paksu varmistaen riittävät raudoitteiden suojaetäisyydet. Teräksen tulee olla vähintään suunnitellun etäisyyden päässä pinnasta, jotta betoni suojaa sen ilman epäpuhtauksilta sekä kosteuden ja suolan aiheuttamalta rapautumiselta rakenteen suunnitellun käyttöiän ajan.

Rakenteen suunniteltu käyttöikä ja rakenteeseen kohdistuvat rasitukset vaikuttavat suojaetäisyyksien suuruuteen.

Tyypillisiä ruiskubetonoinnin kohteita silloissa ovat:

Kuivaruiskumenetelmä sopii siltojen korjaamiseen

Kuivaruiskutus on yleinen menetelmä siltojen korjaamisessa. Betonia voidaan helposti siirtää letkua pitkin jopa satoja metrejä. Tehdasvalmisteiset kuivabetonit ovat tasalaatuisia ja niiden tiedetään varmasti täyttävän vaatimukset.

Kuivaruiskumenetelmälle tyypillisen alhaisen vesi/sementtisuhteen ansiosta betonikerroksesta saadaan tiivis, jolloin se suojaa hyvin myös karbonatisoitumiselta.  Betola on ollut mukana kehittämässä kuivabetonilaatuja, joten tunnemme materiaalit ja niiden käytön hyvin.

Huolellisella alustan esikäsittelyllä varmistamme, että betonoinnin lopputulos on kestävä. Esikäsiteltyyn alustaan ruiskutetaan ensimmäisenä noin 10–20 mm paksuinen ohut betonikerros, ”kynnet”. Kerros tarttuu hyvin vanhaan betonipintaan, mutta se ei ole liian painava eikä putoa ruiskutusvaiheessa.

Parin tunnin päästä voidaan ruiskuttaa paksumpi kerros. Vastaruiskutetulle pinnalle ruiskuttaessa hukkaroiskeen määrä on huomattavasti pienempi, sillä kynsikerros on jo tasoittanut pintaa eikä kivet kimpoa tasaiselta pinnalta.

Hukkaroiskeen minimoiminen on tärkeää sekä työturvallisuuden että ohikulkijoiden suojaamisen vuoksi. Usein siltoja joudutaan korjaamaan niin, että silta on liikennekäytössä tai sillä ajaa työkoneita.

Tällaisessa tilanteessa on välttämätöntä malttaa betonoida riittävän ohuita kerroksia. Näin tärinä ei aiheuta massan putoamista ja heikennä betonin tartuntaa. Sillan tärinää voidaan vähentää esimerkiksi esteellä, joka pakottaa ajoneuvot ajamaan sillalla riittävän hitaasti.

Jälkihoito on tärkeä osa ruiskubetonointia

Ruiskubetonoitu pinta kuivuu varsin nopeasti. Ruiskubetonointi onkin hyvä menetelmä siltojen korjaukseen, sillä usein silta on tärkeä saada käyttöön mahdollisimman pian korjauksen jälkeen.

Luotettavan lopputuloksen saamiseksi korjatun kohdan jälkihoitoon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Jälkihoidolla varmistetaan, että betoni ei kuivu liian nopeasti.

Liian nopeasti kuivuneeseen betoniin syntyy halkeamia, jotka mahdollistavat kloridien ja karbonatisoitumisen nopeamman etenemisen betonissa ja siten heikentävät betonin laatua ja kestävyyttä.

Tarpeellisilla alkuvalmisteluilla, oikealla materiaalilla, ammattitaitoisella ruiskutuksella ja hyvällä jälkihoidolla tuloksena on silta, joka kestää jälleen tulevien vuosikymmenien käytön.

Ruiskubetonoinnissa betonin ruiskuttaminen on vain yksi osa-alue toivotun lopputuloksen saamisen kannalta. Paraskaan ammattilainen ei pysty tekemään ruiskuttamalla kestävää jälkeä, jos ruiskubetonoinnin etukäteis- ja jälkityöt tehdään huolimattomasti.

Paras ja kestävä lopputulos vaatii aina tarkoituksenmukaisen alustan käsittelyn sekä huolellisen jälkihoitotyön.

Ruiskubetonoinnin alustaksi käy mikä materiaali tahansa. Tärkeintä on huolellinen ja oikein tehty alustan käsittely. Ruiskubetoni tarvitsee alustaan tarttuakseen karkean pinnan. Tämä on tärkeää erityisesti käytettäessä ruiskubetonointia korjausrakentamisessa.

Kaikki aiempi heikko tai irtonainen betoni täytyy saada huolellisesti pois alustasta ennen ruiskubetonointia. Jos alle jää rapautunutta betonia, uusi betoni voi lähteä sen mukana pois ja työ on tehty turhaan. Alustan tulee olla myös puhdas kaikesta pölystä ja muista aineista, jotka voivat estää tartunnan.

Ehjäkin betonipinta täytyy esikäsitellä vesipiikkauksella tai hiekkapuhalluksella, jotta betonissa olevat huokoset avautuvat ja uusi betoni pystyy ”upottamaan kyntensä” vanhaan rakenteeseen. Myös pinnassa mahdollisesti oleva sementtiliima täytyy poistaa, sillä se on liian tiivis pinta, joka estää hyvän tartunnan.

Vesipiikkaus poistaa rapautuneen betonin ja kosteuttaa alustaa

Vesipiikkaus on yleinen ja paras tapa käsitellä alustaa ruiskubetonointia varten. Korkeapaineinen (>700 bar) vesisuihku poistaa pinnasta vaurioituneen betonin jättäen terveen betonin jäljelle.

Samalla se puhdistaa betoniteräkset ja kostuttaa vanhan betonin pinnan, jolloin erillistä betonin pinnan kostuttamista ei välttämättä tarvita. Vesipiikkaus ei vaurioita tervettä ehjää betonia eikä aiheuta pölyhaittoja.

Mikrohuokosten auettua uusi ruiskutettu betoni uppoaa niihin. Kun alla oleva betoni imee vettä uudesta betonista, se imee samalla betonipartikkeleita, mikä muodostaa vahvan siteen betonikerrosten välille.

Jos vanhan betonin pinta on kuiva, se imee kosteutta uudesta betonista liian paljon aiheuttaen ruiskubetonoidun rakenteen liian nopeaa kuivumista ja halkeilua. Tämän vuoksi alustan kostutus ennen ruiskubetonointia on erittäin tärkeää laadukkaan lopputuloksen kannalta.

Mekaaninen piikkaus on mahdollista, jos vesipiikkausta ei voida syystä tai toisesta tehdä. Mekaanisessa piikkauksessa on kuitenkin riskinä, että myös alustan terve betoni vaurioituu. Mekaanisen piikkauksen tärinä ja iskut aiheuttavat herkästi myös terveeseen betoniin halkeamia tai mikrohalkeamia.

Siksi mekaanisen piikkauksen tekijäksi kannattaa valita luotettava ammattilainen. Mekaanisesti piikattu pinta täytyy puhdistaa pölystä ja kostuttaa ennen ruiskubetonoinnin aloittamista.

Jälkihoito on välttämätön lujalle lopputulokselle

Kun betoni on ruiskutettu, seuraa lopputuloksen kannalta erityisen tärkeä vaihe – jälkihoito. Useimmiten ruiskubetonoinnin jälkihoito jää tilaajan tai työmaan vastuulle.

Hyvä työ valuu hukkaan, jos valmis ruiskubetonoitu rakenne jätetään suojaamatta. Olosuhteet ovat pääsääntöisesti sellaiset, että vesi haihtuu liian nopeasti suojaamattomasta betonista. Betoni kutistuu aina kuivuessaan, mutta jos kuivuminen tapahtuu tarpeeksi hitaasti, säästytään suurilta halkeamilta.

Betonin jälkihoito on suunniteltava jo ennen ruiskutuksen aloittamista, ja se on aloitettava heti ruiskutuksen jälkeen ja jopa kesken ruiskutuksen, jos olosuhteet ovat erityisen vaativat.

Jos betoni kuivaa liian nopeasti, sen lujuus kärsii ja betoniin tulee halkeamia. Veden liian nopea haihtuminen voidaan estää jälkikastelulla, peittelemällä tai haihtumista estävällä jälkihoitoaineella.

Parasta on, jos ruiskubetonoitu rakenne pystytään kostuttamaan säännöllisesti vedellä, olosuhteista riippuen vähintään 3–5 vuorokauden ajan niin, että pinta pysyy koko ajan tasaisen kosteana.

Näin betoni ehtii saavuttaa riittävän lujuuden ja se kestää kutistumisesta aiheutuvat jännitykset. Kostea pinta voidaan myös peittää muovilla, jotta haihtuminen olisi hitaampaa.

Veden haihtumista valusta estävät myös niin kutsutut jälkihoitoaineet, joilla saadaan valun pintaan vesitiivis kalvo. Jälkihoitoaineet ovat oikein käytettynä helppo jälkihoitomenetelmä esimerkiksi kohteissa, jotka sijaitsevat hankalasti saavutettavissa paikoissa.

Jälkihoitoaineissa on kuitenkin huomattava se riski, että jälkihoitoaineen kalvon läpi betoniin ei saada enää lisää kosteutta, joten jälkihoitoaineen levitys on tehtävä oikea-aikaisesti mahdollisimman pian betonoinnin jälkeen.

Vastuut jaettava selvästi

Laadukkaan ja kestävän ruiskubetonointi korjauksen osatekijät ovat:

Ruiskubetonointityö on usein isomman korjaustyön aliurakka. Siksi on tärkeää, että yllä mainittujen osatekijöiden vastuut on selvästi jaettu sopimusosapuolien kesken.

Laadukkaan lopputuloksen kannalta jokaisella työvaiheella on suuri merkitys. Sen vuoksi jokaisen on myös sitouduttava hoitamaan oma osuutensa tai pahimmassa tapauksessa korjaustyön onnistuminen voi vaarantua.

Hyvällä yhteistyöllä ja vahvalla sitoutumisella asioiden hoitamiseen varmistamme korjausten onnistumisen.