Laadunvarmistus on meille erittäin tärkeä asia. Haluamme tehdä ruiskubetonoimalla laadukasta ja kestävää lopputulosta. Jos laadunvarmistuksesta ei huolehdita, voi seurauksena olla betonin halkeilua, ruiskubetonin irtoamista pohjastaan tai lujuus kehity odotusten mukaan.

Laadukkaan lopputuloksen tärkeitä osia ovat ruiskubetonoinnin alustan valmisteluun ja jälkihoitoon liittyvät työt, joista olemme kertoneet tarkemmin aiemmassa blogissamme.

Tarkistamme suunnitelman

Ruiskubetonoinnin laadunvarmistus alkaa suunnitelmavaiheessa. Meillä on vuosikymmenten vahva kokemus ruiskubetonoinnista, joten osaamme suositella tai valita ruiskubetonointiin oikeat menetelmät ja työtavat.

Olemme tarvittaessa käyneet tarjouspyyntövaiheessa suunnittelijoiden tai tilaajan kanssa keskusteluja esimerkiksi valittuun menetelmään tai materiaaliin liittyen, jos olemme kokeneet, että suunnitelman mukaan toimien emme pääse laadukkaaseen lopputulokseen. 

Toimimme asiakkaan parhaaksi. Lähtökohtamme on, että asiakas saa aina parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Työmaalla tarkastamme valmistelut

Työmaalla laadunvarmistukseen kuuluu tarkistaa, että alusta on valmisteltu suunnitelmien mukaisesti. Yleensä ruiskubetonointi vaatii sen, että alusta karhennettu, pesty ja kasteltu. Pääsemme työhön käsiksi nopeammin, jos alusta on valmisteltu oikein.

Tarvittaessa teemme toki myös alustan esivalmistelut, mutta niistä tulee sopia etukäteen, jotta työn eteneminen ei hidastu.

Lisäksi tarkistamme telineet, että niiden puolesta hyvä lopputulos on mahdollinen. Telineiden pitää olla tukevat, sopivalla etäisyydellä ja niiden pitää mahdollistaa kohtisuora ruiskuttaminen.

Ruiskutus ja testaaminen

Kuivaruiskutekniikassa ruiskuttaja osallistuu betonimassan valmistamiseen sekoittamalla lopullisen vesimäärän suuttimella juuri ennen kuin se törmää betonin pintaan. Vesimäärän pitää oikea, jotta betonimassa kokonaisvesimäärä on suositusten mukainen.

Näytteillä varmistamme, että valmiin betonimassan vesimäärä on oikea. Testejä tehdään tarpeen mukaan. Ruiskutetusta pinnasta otetaan näyte, joka punnitaan, kuivataan mikroaaltouunissa ja punnitaan uudestaan. Näin saamme laskettua betonimassan vesi/massa-suhteen.

Lisäksi rakenteesta tehdään koekappale, yleensä 60x60x12 senttimetrin kokoinen laatta, joka säilytetään samassa paikassa kuin ruiskubetonoitu kohde. Kun sovittu aika on kulunut, koelaatasta porataan koekappale, jolle tehdään puristuslujuustesti. Näin saadaan varmistettua, että ruiskutetun betonin lujuus täyttää sille annetut vaatimukset.

Rakenteesta voidaan myös porata kappaleita, joista voidaan tarkastaa vetolujuuksia. Nämä kokeet tehdään parin viikon kuluttua ruiskutuksesta. Silloin rakenteen tartuntalujuus on kehittynyt ja jännityslujuus lauennut.

Myös rakenteen pakkasenkestävyys ja vesitiiviys voidaan tarvittaessa mitata.

Kohteen suunnittelija määrittää, mitä jälkikokeita tehdään. Jos suunnitelmissa ei ole ollenkaan kokeita, osaavat monet tilaajamme jo pyytää niitä. Meillä on myös tapana kysyä, mitä kokeita tilaaja haluaa. On pieni vaiva tehdä kokeet, joiden avulla laatu on helppo varmistaa.

Valitse taitavat ammattilaiset

Laadun kannalta tärkeää on myös tekijöiden ammattitaito. Ruiskubetonointiin korjausrakentamisessa ei ole varsinaista koulutusta. Me olemmekin itse kouluttaneet työntekijämme ruiskubetonoinnin saloihin.

Hyvällä ruiskubetonoijalla pitää olla tiettyjä ominaisuuksia. Esimerkiksi hänellä täytyy olla hyvä syvyysnäkö. Pinnasta halutaan mahdollisimman tasainen, jottei pintakäsittely ole liian työlästä.

Lisäksi ruiskuttajalla pitää olla yleistä hahmotuskykyä, jotta hän pystyy kohdistamaan ruiskutuksen oikeaan kohtaan ja tunnistamaan erityiset kohteet.

Myös hyvää kuntoa tarvitaan, jotta ruiskutussuunta pysyy oikeana. Pyrimme ruiskuttamaan aina kohtisuoraan kohteeseen nähden. Jos kulma kääntyy vinoon, tartunta huononee ja hukkaroiskeen määrä nousee eli laatu ei ole paras mahdollinen.

Dokumentointi laadunvarmistuksessa

Dokumentointi on tärkeä osa laadunvarmistusta. Usein sopimukseen on kirjattu, millaista dokumentointia täytyy tehdä. Meidän toimintatapaamme kuuluu tehdä itsenäisesti tarkat dokumentoinnit. Sen ansiosta on helppo palata tarvittaessa myöhemmin työsuoritukseen.

Ruiskubetonoinnin dokumentoinnissa kirjataan ylös ainakin:

Dokumentoinnin tavoitteena on laittaa muistiin kaikki sellaiset asiat, jotka voivat vaikuttaa valmiin työn laatuun. Jos ongelmia syntyy, voimme selvitellä dokumentoinnin avulla mahdollisia syitä siihen.

Laadunvarmistussuunnitelma

Laadunvarmistussuunnitelma on dokumentti, joka käydään työsuunnitelman ohessa ennen työn aloittamista.

Laadunvarmistussuunnitelmassa käydään läpi:

Suosittelemme erittäin vahvasti asiakkaitamme pitämään huolta ruiskubetonoidun pinnan jälkihoidosta. Sen laiminlyönnillä laadukkaimmallakin tavalla tehty ruiskubetonointi voidaan tuhota.

Teollisuudessa käytettävät betonirakenteet ovat usein kovilla, sillä niihin kohdistuu sekä mekaanista että kemiallista rasitusta.

Mekaanista rasitusta syntyy mm. siitä, kun painavat koneet ovat käynnissä tai liikkuvat tiloissa. Koneiden liikkuminen toistuvasti samoja reittejä pitkin tai niiden aiheuttama tärinä synnyttävät rasitusta betonirakenteille. Myös erilaisten materiaalien siirtelyt tai nesteiden virtaukset aiheuttavat mekaanista kulumista betonirakenteille. 

Kemiallinen rasitus syntyy muun muassa erilaisten happamien tai emäksisten nesteiden tai aineiden vuoksi. Prosessissa väistämättä kemikaaleja roiskuu tai vuotaa, ja betoniin imeytyessään ne aiheuttavat betonirakenteiden rapautumista. Moniin kohteisiin kohdistuu voimakasta kemiallista ja mekaanista rasitusta, jolloin rakenteiden korjaustarve on normaalia suurempi.

Korjaukset seisokin aikana

Suurin osa korjauksista täytyy tehdä seisokin aikana, sillä varsinkin prosessiin liittyvät säiliöt ja muut rakenteet ovat tuotannon aikana käytössä.

Tyypillisesti korjataan vain kriittisimmät kohdat, se mikä on pakko. Samaa rakennetta voidaan korjata seuraavassa seisokissa lisää. Kustannustehokkainta olisi toki tehdä kohteet kerralla kuntoon, mutta aikataulut pakottavat usein osittaiseen korjaamiseen.

Korjausvalu vai ruiskubetonointi?

Ruiskubetonoinnilla on useita etuja teollisuuden korjauskohteissa käytettäväksi.

Nopeus on ruiskubetonoinnin merkittävimpiä etuja teollisuuden korjauskohteissa. Usein korjaukset tehdään tehtaan seisokin aikana, ja tekemiset täytyy suunnitella, aikatauluttaa ja valmistella hyvin, jotta aikataulu pitää.

Ruiskubetonoinnista tekee korjausvalua nopeamman se, ettei ruiskubetonoinnissa tarvitse tehdä muotteja. Pyöreiden tai soikeiden säiliöiden kohdalla tämä on erityisen kätevää, sillä pyöreisiin rakenteisiin ei löydy valmiita muotteja.

Myös betoniholvin alapinnan korjaukseen ruiskubetonointi on oikeastaan ainoa järkevä korjaustapa.

Tällöin ruiskubetonoimalla saadaan sekä parempi että nopeampi lopputulos kuin korjausvalulla. Lisäksi ruiskubetonoinnissa jo työtä tehdessä voidaan varmistaa, että korjaus onnistuu toivotulla tavalla. Korjausvalun onnistuminen paljastuu vasta, kun muotti on purettu. Pohjatyöt ovat pitkälti samanlaiset molemmissa tavoissa.

Turvallisuus ja toimintavarmuus tavoitteena

Rakenteiden korjaus on tärkeää monesta syystä. Kunnossa olevat betonirakenteet lisäävät teollisuuslaitoksen turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Esimerkiksi tehdasrakennusten rakenteiden kestävyys on koetuksella niin prosessissa syntyvien höyryjen aiheuttaman kemiallisen rasituksen kuin painavien laitteiden aiheuttaman mekaanisen rasituksen vuoksi.

Korjaus kannattaa tehdä ennen kuin rakenteet pääsevät pettämään aiheuttaen vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle tai katkoksia tuotantoon.

Hyvässä kunnossa olevat rakenteet ovat välttämättömiä myös ympäristön kannalta. Useiden betonisten rakenteiden tehtävänä on pitää haitalliset aineet siellä, missä niiden kuuluukin olla. Halkeamat esimerkiksi kanaalirakenteessa voivat johtaa haitallisiin päästöihin maaperään.

Prosessien sujuvuuden kannalta on lisäksi tärkeää, ettei betonirakenne pääse rapautumaan. Jos rapautuneen betonin paloja pääsee kulkeutumaan prosessiin, ne voivat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

Korjaussuunnitelma kannattaa tehdä

Mistä tietää, että on aika korjata teollisuuden betonirakenteita? Rakenteita täytyy tarkkailla säännöllisesti. Mitään tiettyjä aikamääreitä ei voida antaa, sillä korjausväli riippuu paljon alkuperäisen rakentamisen laadusta ja rasituksen määrästä.

Myös se vaikuttaa, onko rakenteen mitoitus sopiva. Jos esimerkiksi liuotinsäiliöt ovat kapasiteettiin nähden liian pienet, ne joutuvat kovemmalle rasitukselle ja kuluvat sekä rapautuvat nopeammin.

Prosessiin kuuluvien rakenteiden kuntoa kannattaa tarkastella yleensä seisokin aikana. Viisasta olisi tehdä korjaussuunnitelmat pitkälle aikavälille ja tarkkailla jatkuvasti rakenteiden kuntoa. Näin korjaustarve ei tule yllättäen.

Yhden seisokin aikana voidaan tehdä vain rajallinen määrä korjauksia, ja ne kannattaa tehdä juuri kohteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Näin säästetään sekä aikaa että rahaa.

Meillä Betolalla on vahva kokemus teollisuuden korjauksista. Ota meidät mukaan jo teollisuuden kohteiden korjausten suunnitteluun. Osaamme suositella sopivia korjausmenetelmiä, joiden ansiosta seisokki saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ja teollisuuskohteen toimintavarmuus pysyy parhaalla tasolla.

Betoninen maantiesilta on kovassa käytössä ja alttiina sekä sään että suolojen aiheuttamille vaurioille. Sillan korjaus tulee tarpeeseen. Ruiskubetonointi on hyvä tapa korjata betonisia siltoja, sillä yleensä vauriot syntyvät sillan betonirakenteiden pintakerroksiin ja rajatuille alueille.

Ensimmäisenä vaurioituvat yleensä sillan pystyrakenteet, kuten pilarit, etumuurit, siipimuurit ja reunapalkit, joiden pintaa mm. tiesuola syövyttää. Talvella teitä suolataan eikä suolaveden roiskumista betonirakenteisiin voida yleensä estää.

Suolavesi itsessään vaurioittaa betonirakennetta, sillä kloridien tunkeutuminen betonin sisään aiheuttaa betoniterästen ruostumisen ja sitä kautta betonin rapautumisen. Kloridien tunkeutumista betonin sisään helpottavat betonissa mahdollisesti olevat halkeamat.

Suuri määrä isoja halkeamia nopeuttaa kloridien tunkeutumista betoniin, raudoitteiden ruostumista ja betonin rapautumista. Lisäksi keväällä ja syksyllä vuorotellen pakastuva ja sulava halkeamissa oleva vesi murentaa vähitellen betonipintaa.

Tämän vuoksi halkeamien korjaus ajoissa on tärkeää, sillä se pidentää betonirakenteen elinikää.

Betonin karbonatisoituminen ruostuttaa terästä

Myös betonin karbonatisoituminen aiheuttaa betonissa olevien terästen ruostumista. Betonin korkea alkalisuus suojaa betonirakennetta vahvistavia teräksiä, mutta ajan myötä ilman hiilidioksidi reagoi betonin kalsiumhydroksidin kanssa muodostaen neutraalia kalsiumkarbonaattia, eli betoni neutraloituu.

Karbonatisoituminen etenee betonin pinnasta hitaasti syvemmälle betoniin. Etenemisnopeuteen vaikuttaa betonin tiiveys, johon taas vaikuttaa betonin vesi/sementtisuhde.

Kun karbonatisoituminen saavuttaa teräksen, teräs alkaa ruostua, betoni murenee teräksen kohdalta ja ruoste tulee näkyville aiheuttaen sekä rakenteellisia että visuaalisia haittoja.

Vanhoissa betonirakenteissa terästen ruostumisongelmaa aiheuttaa myös terästen suojaetäisyyksien puutteet. Aivan betonin pinnassa olevat teräkset ruostuvat nopeasti, koska karbonatisoituminen ja kloridit pääsevät niihin käsiksi helposti.

Tämän vuoksi myös raudoitteiden suojaetäisyydet ovat erittäin tärkeitä, sillä oikein suunniteltu ja rakennettu betonirakenne kestää ongelmitta suunnitellun käyttöikänsä.

Täsmäapua sillan korjaukseen

Ruiskubetonointi sopii hyvin molempien edellä mainittujen ongelmien korjaamiseen. Sillä saadaan aikaan uusi, ohut pintakerros vaurioituneeseen kohtaan. Tarvittaessa ruiskubetonointi voidaan tehdä myös pienille alueille paikkaruiskutuksena.

Ruiskubetonoimalla voidaan tehdä paksujakin korjauksia, mutta parhaimmillaan se on noin 20–80 mm paksuisissa korjauksissa. Laaja-alaisissa ohuissa (<50 mm) kerrospaksuuksissa se on ainoa luotettava korjausmenetelmä, varsinkin ala- ja pystypintojen korjauksissa.

Ruiskubetonoimalla tehdyn pintakerroksen täytyy kuitenkin olla riittävän paksu varmistaen riittävät raudoitteiden suojaetäisyydet. Teräksen tulee olla vähintään suunnitellun etäisyyden päässä pinnasta, jotta betoni suojaa sen ilman epäpuhtauksilta sekä kosteuden ja suolan aiheuttamalta rapautumiselta rakenteen suunnitellun käyttöiän ajan.

Rakenteen suunniteltu käyttöikä ja rakenteeseen kohdistuvat rasitukset vaikuttavat suojaetäisyyksien suuruuteen.

Tyypillisiä ruiskubetonoinnin kohteita silloissa ovat:

Kuivaruiskumenetelmä sopii siltojen korjaamiseen

Kuivaruiskutus on yleinen menetelmä siltojen korjaamisessa. Betonia voidaan helposti siirtää letkua pitkin jopa satoja metrejä. Tehdasvalmisteiset kuivabetonit ovat tasalaatuisia ja niiden tiedetään varmasti täyttävän vaatimukset.

Kuivaruiskumenetelmälle tyypillisen alhaisen vesi/sementtisuhteen ansiosta betonikerroksesta saadaan tiivis, jolloin se suojaa hyvin myös karbonatisoitumiselta.  Betola on ollut mukana kehittämässä kuivabetonilaatuja, joten tunnemme materiaalit ja niiden käytön hyvin.

Huolellisella alustan esikäsittelyllä varmistamme, että betonoinnin lopputulos on kestävä. Esikäsiteltyyn alustaan ruiskutetaan ensimmäisenä noin 10–20 mm paksuinen ohut betonikerros, ”kynnet”. Kerros tarttuu hyvin vanhaan betonipintaan, mutta se ei ole liian painava eikä putoa ruiskutusvaiheessa.

Parin tunnin päästä voidaan ruiskuttaa paksumpi kerros. Vastaruiskutetulle pinnalle ruiskuttaessa hukkaroiskeen määrä on huomattavasti pienempi, sillä kynsikerros on jo tasoittanut pintaa eikä kivet kimpoa tasaiselta pinnalta.

Hukkaroiskeen minimoiminen on tärkeää sekä työturvallisuuden että ohikulkijoiden suojaamisen vuoksi. Usein siltoja joudutaan korjaamaan niin, että silta on liikennekäytössä tai sillä ajaa työkoneita.

Tällaisessa tilanteessa on välttämätöntä malttaa betonoida riittävän ohuita kerroksia. Näin tärinä ei aiheuta massan putoamista ja heikennä betonin tartuntaa. Sillan tärinää voidaan vähentää esimerkiksi esteellä, joka pakottaa ajoneuvot ajamaan sillalla riittävän hitaasti.

Jälkihoito on tärkeä osa ruiskubetonointia

Ruiskubetonoitu pinta kuivuu varsin nopeasti. Ruiskubetonointi onkin hyvä menetelmä siltojen korjaukseen, sillä usein silta on tärkeä saada käyttöön mahdollisimman pian korjauksen jälkeen.

Luotettavan lopputuloksen saamiseksi korjatun kohdan jälkihoitoon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Jälkihoidolla varmistetaan, että betoni ei kuivu liian nopeasti.

Liian nopeasti kuivuneeseen betoniin syntyy halkeamia, jotka mahdollistavat kloridien ja karbonatisoitumisen nopeamman etenemisen betonissa ja siten heikentävät betonin laatua ja kestävyyttä.

Tarpeellisilla alkuvalmisteluilla, oikealla materiaalilla, ammattitaitoisella ruiskutuksella ja hyvällä jälkihoidolla tuloksena on silta, joka kestää jälleen tulevien vuosikymmenien käytön.

Ruiskubetonointi on oikein toteutettuna erittäin laadukas ja hyvän lopputuloksen varmistava menetelmä tehdä betonirakenteiden korjaus- ja vahvistustöitä.

Hyvä lopputulos edellyttää kuitenkin vahvaa osaamista ja päteviä työntekijöitä. Erityisesti vaativissa kohteissa ruiskubetonointi vaatii useamman vuoden työkokemusta ja betonin käyttäytymisen tuntemusta.

Tämä osaaminen muodostuu teoriakoulutuksen ja käytännön kokemuksen tuloksena.

Me Betolalla olemme olleet koko toimintamme ajan mukana ruiskubetonoinnin kehityksessä yhdessä betonivalmistajien kanssa. Näin olemme saaneet paljon yksityiskohtaista tietoa materiaaleista ja niiden oikeasta käytöstä.

Betonivalmistajien kanssa tehty yhteistyö on ollut hyvin roolitettua: betonivalmistajat ovat syventyneet materiaalien valmistamiseen ja me materiaalin oikeaan käyttöön – tekniikkaan ja olosuhteisiin. Tästä yhteistyöstä syntyy paras lopputulos.

Jaamme myös mielellämme tietoa asiakkaillemme ja neuvomme sekä oikeiden materiaalien että oikeiden menetelmien valinnassa.

Ruiskubetonointi erilaisissa kohteissa

Ruiskubetonointia voimme suositella erilaisiin käyttökohteisiin:

Ruiskubetonoinnissa voidaan käyttää sekä kuivaruiskutus- että märkäruiskutusmenetelmää. Sopiva menetelmä riippuu muun muassa kohteen koosta, ympäristöstä sekä betonirakenteen vaadituista ominaisuuksista.

Ruiskubetonointi kuivamenetelmällä

Kuivaruiskutuksessa maakostea betoniseos puhalletaan siirtoletkua pitkin betonointipaikalle. Seokseen lisätään tarvittava määrä vettä siirtoletkun päässä olevalla ruiskusuuttimella.

Kuivaruiskutus on hyvä menetelmä erityisesti silloin, kun betoniseosta täytyy siirtää pitkiä matkoja, sillä siirtoletku voi olla pisimmillään 150 metriä.

Korjausrakentamisessa kuivaruiskumenetelmä on hyvä valinta silloin, kun

Tyypillisiä kohteita kuivaruiskumenetelmälle on esimerkiksi sillankorjaus tai teollisuuden kunnostustyö. Molemmissa tärkeää on, että lujuus kehittyy nopeasti ja kohde saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Kuivaruiskutusmenetelmällä tehty betonipinta voidaan jättää ruiskupinnalle tai oikaista ja hiertää käsin tai koneellisesti. Kuivaruiskutusmenetelmällä tehty pinta on varsin kova jo nopeasti ruiskutuksen jälkeen.

Usein kuivaruiskutuksessa käytetään tunnettujen ja luotettujen kuivatuotetehtaiden valmiiksi tekemää kuivaruiskubetonia. Sitä voidaan käyttää yleensä ilman työkohteessa tehtäviä ennakkokokeita, sillä tarvittavat kokeet on tehty jo tehtaalla. Tämä nopeuttaa osaltaan työtä esimerkiksi teollisuuden kohteissa, joissa on tärkeää saada kohde mahdollisimman pian jälleen tuottavaan käyttöön.

Kohteen mukaan kuivaruiskutuksessa voidaan käyttää myös valmisbetonitehtaan maakosteaa ruiskubetonia, varsinkin louhittujen kalliopintojen tai maapenkkojen ruiskutuksessa.

Ruiskubetonointi märkämenetelmällä

Ruiskubetonointi märkämenetelmällä poikkeaa kuivamenetelmästä siten, että siinä valmiiksi sekoitettu betonimassa pumpataan letkua pitkin ruiskusuuttimelle, jonka kautta massa ruiskutetaan kohteeseen paineilman avulla. Pumppausmatka voi olla jopa 60 m.

Perinteisesti märkäruiskumenetelmää on käytetty suurissa kohteissa, kuten tunneli- ja kaivosrakenteissa, ja sitä tehdään tyypillisesti isoilla itsekulkevilla koneilla.

Olemme Betolalla kehittäneet märkäruikutusmenetelmää pienempiin korjauskohteisiin sopivaksi. Käytettävä kalusto on helposti liikuteltavaa ja sopii ahtaisiinkin tiloihin. Materiaalina käytetään yleensä betonikorjauksiin erityisesti suunniteltuja pumpattavia ruiskulaasteja, joiden suurin raekoko on noin 2–6 mm.

Märkämenetelmää käyttämällä voidaan ruiskutuksia tehdä myös melko ahtaissa paikoissa. Ahtaimpia paikkoja, joissa olemme käyttäneet märkäruiskumenetelmää, ovat olleet kooltaan noin 60×100 cm olevat kanaalit, jotka ovat olleet pituudeltaan useita kymmeniä metrejä.

Märkäruiskutuksella voi korjata myös esimerkiksi kaupunkialueen vanhojen rakennusten perustuksia, joita liikenteen aiheuttama tärinä on heikentänyt. Märkäruiskutuksessa ei synny mainittavasti pölyä tai hukkaroisketta, minkä vuoksi menetelmä sopii käytettäväksi hyvin myös sisätiloissa.

Märkäruiskumenetelmää kannattaa käyttää, kun:

Märkäruiskutuksessa syntyvää betonipintaa voidaan käsitellä helpommin kuin kuivaruiskumenetelmällä tehtyä pintaa.

Ammattitaitoa tarvitaan molemmissa

Molemmissa ruiskubetonointitavoissa ruiskuttajan ammattitaidolla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

Parhaan ja laadukkaimman lopputuloksen saamiseksi täytyy ruiskuttajan tietää monia asioita: Miten raudoituksen tausta täyttyy parhaiten, millä kulmalla ruiskuttaminen tuottaa vähiten hukkaroisketta, millaisia kerrospaksuuksia voi ruiskuttaa eri rakenteisiin tai miten ruiskutettavasta pinnasta saadaan mahdollisimman tasainen? Näitä ja monia muita asioita oppii lopulta vain tekemällä.

Meillä Betolalla työskentelee kokeneita ruiskubetonoijia ja pidämme ammattitaitomme jatkuvuudesta huolta kouluttamalla uusia työntekijöitä ammattitaidon saloihin, koska tähän työtehtävään ei ole kursseja tai koulutusta yleisesti saatavilla. Koulutamme muutenkin koko henkilöstöämme jatkuvasti ja haluamme kehittää ruiskubetonointia jatkossakin.

Tuulivoimalan perustuksen rakentaminen on erittäin tärkeä vaihe tuulivoimalan tulevien vuosikymmenien käytön kannalta. Tuulivoimalan perustukseen kohdistuu käytössä valtavia dynaamisia kuormia tuulivoimalan tornin liikkeistä.

Tuulivoimalan gravitaatioperustukset ovat alaosastaan halkaisijaltaan yleensä yli 20 metriä. Kartiomainen perustus on noin 3–4 metriä korkea, ja siihen valetaan noin 1 000 m3 betonia. Betola Oy vastaa perustuksiin tulevan pulttikehän jälkivaluista. Jälkivalu varmistaa tuulivoimalan pulttikehän liittymisen perustukseen, ja tornin aiheuttamat rasitukset kulkevat perustukseen sen kautta.

Jälkivalussa käytämme erityisen kestävää, ultralujaa juotoslaastia, jonka puristuslujuus on noin 120–130 MPa. Puristuslujuus on moninkertainen tavallisissa perustuksissa käytettäviin betoneihin verrattuna. Näin varmistamme, että laasti kestää käytössä tuulivoimalan suunnitellun käyttöiän.

Tyypillisesti näitä juotoslaasteja saavat pumpata vain kuivalaastien valmistajien hyväksymät urakoitsijat. Betola Oy on kaikkien Suomessa yleisesti käytettyjen ultralujien juotoslaastien valmistajien hyväksymä urakoitsija.

Valussa on äärimmäisen tärkeää, että jälkivalu, joko kuormanjakolevyn tai tornin alaosan alle, saadaan aina varmasti täyteen koko levyn alalta. Näin varmistamme kuormanjakolevyn tai tornin juuren parhaan liitännän perustuksiin ja rakenteen kestävyyden käytön aikana.

Paras valu valmistellaan huolellisesti etukäteen

Tutustumme aina kohteisiin etukäteen koko työryhmällä ja varaamme tarvittavan massan ajoissa. Kohteissa tarvittavan massan menekki vaihtelee 1–4 m3 välillä.

Sääolosuhteisiin täytyy varautua etukäteen, sillä joko liian kylmä tai liian kuuma ilma vaikuttaa valun lujuuden kehittymiseen ja voi vaikeuttaa valua eri tavoin.

Lämpötilan tulisi olla + 5 – + 25 asteen välillä. Tämä koskee myös kalustoa, vettä, kuivalaastia, perustusta, kuormanjakolevyä ja sekoitettua laastia. Kylmemmässä massan lujuuden kehitys hidastuu. Kuumassa puolestaan valu vaikeutuu, sillä massan lujuus voi kehittyä liian nopeasti ja valun onnistuminen vaarantuu.

Kuumissa olosuhteissa pyrimme pitämään massan, kaluston ja valualustan varjossa ja käytämme viileää vettä valun suorittamiseen. Tällöin valun suorittaminen yöaikaan on usein välttämätöntä.

Kylmissä olosuhteissa edistämme valun onnistumista lämmityksellä. Valukohteen sääsuojaus on suositeltavaa kaikissa olosuhteissa. Näin varmistamme tasaisemmat olosuhteet valulle myös valutyön jälkeen.  

Etukäteisvalmisteluilla varmistamme myös, että valu saadaan tehtyä yhtäjaksoisesti keskeytymättä. Varaamme kalustoon yhden laastipumpun ja kahden sekoittiminen lisäksi varakaluston. Myös virran saatavuuden varmistamme työmaakohteissa varageneraattorilla ja varaamme vettä riittävästi.

Alustan täytyy olla puhdas ja kostea ennen jälkivalua. Mahdollinen sementtiliima täytyy poistaa alustasta ja peittää alusta vedellä 24 tunniksi ennen jälkivalua. Näin varmistamme jälkivalun hyvän tartunnan perustukseen, vähennämme halkeiluriskiä ja saamme aikaan laadukkaimman lopputuloksen.

Myös valun ympäristön täytyy olla puhdas ja pulttikehän sekä sen pulttien suojattuja, jotta niihin ei tule jatkotöitä hankaloittavia laastiroiskeita. Siisti ja esteetön valuympäristö mahdollistaa turvallisen työskentelyn valukohteessa. Turvallisuutta edistää myös etukäteen työryhmän kanssa tehty ja läpikäyty riskiarviointi.

Leviämäkoe varmistaa juotoslaastin laadun

Itse jälkivalutyön aloitamme juotoslaastin valmistamisella. On erittäin tärkeää noudattaa valmistajan ohjeistusta veden määrästä ja sekoitusajasta. Oikean vesimäärän varmistamiseksi teemme ensimmäisestä sekoitetusta erästä leviämäkokeen. Sen perusteella varmistamme, että vesi–massasuhde on oikea.

Näin varmistamme, ettei valuun tule halkeamia eivätkä laastin hienoaines ja runkoaines erotu toisistaan. Leviämäkokeita toistetaan valun aikana vaatimusten mukaisesti.

Laadunvarmistus on osa työtämme. Dokumentoimme tarkasti sekä etukäteisvalmistelut että valun aikaiset tapahtumat, kuten:

Näillä toimenpiteillä varmistamme laadukkaan lopputuloksen.

Oikea valutekniikka varmistaa valu-uran luotettavan täyttymisen

Kun oikein sekoitetun juotoslaastin laatu on varmistettu, ryhdymme valutyöhön. Valutamme laastin sekoittajasta pumpun kaukaloon ja ryhdymme pumppaamaan laastia.

On tärkeää, että laasti pumpataan pulttikehän ulkokehältä yhtäjaksoisesti ilman keskeytyksiä. Uraan laitetaan ensin stoppari, jota vasten pumppaamme laastia, kunnes valu nousee kuormajakolevyn alapinnan yläpuolelle. Letku pidetään valussa ja sitä liikutetaan eteenpäin kehällä sitä mukaa, kun valun pinta nousee tarvittavalle tasolle ja valu-ura täyttyy tasaisesti sisä- ja ulkokehältä.

Kun valu tehdään tällä tavalla, koko alusta täytyy varmasti eikä siihen jää kestävyyttä heikentäviä ilmataskuja, koska ilma pääsee työntymään valun reunan edessä pois.

Jatkamme valua, kunnes pääsemme valustopparin toiselle puolelle. Stoppari poistetaan ja valu täytetään vaadittuun tasoon. Kun valu on koko matkalta vaaditun verran yli levyn alapinnan, valu on valmis.

Valun aikana teemme tyypillisesti myös kuusi puristuslujuuskoekappaletta, joista mitataan myöhemmin puristuslujuustulokset esimerkiksi 3 ja 28 päivän päästä. Hyväksytyt puristuslujuuskokeet varmistavat, että materiaali ja valuprosessi ovat toimineet oikein.

Jälkihoito ehkäisee valun halkeilua

Seuraavana on vuorossa valun viimeistely. Voimme ruiskuttaa pintaan jälkihoitoainetta ja peittää pinnan muovikalvolla tai pressulla. Paras jälkihoito saadaan tehtyä, jos valun pinta voidaan peittää vedellä, kun pinta on hieman kovettunut, tai sitä voidaan kastella tiiviisti 2–5 päivän ajan. Näin varmistamme, ettei valu kuivu liian nopeasti ja halkeile.

Kun etukäteisvalmistelut, valu ja jälkihoito hoidetaan ammattitaidolla ja huolellisesti, lopputuloksena on jälkivalu, joka ei halkeile ja kestää luotettavasti koko tuulivoimalan käyttöiän ajan.